Kirjallisuuspiiristä uusi harrastus!

Päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja ilmoittauduin paikallisen kansalaisopiston kirjallisuuspiiriin (lukupiiriin). Kokoontumisia tulee olemaan nyt syksyllä kuusi ja keväällä saman verran. Lukupiirimme tarkoituksena on lukea erityyppistä kaunokirjallisuutta (perusromaanien lisäksi siis esimerkiksi runoja ja näytelmiä) ja tutustua mahdollisuuksien mukaan eri maita edustaviin kirjailijoihin.

Olen kaivannut elämääni jonkinlaista lukupiiriä jo pitkään, sillä ystäväpiirissäni ei juurikaan ole muita säännöllisesti lukevia lukutoukkia. Toki kirjablogeja lukiessa voi kommentoida ja vaihtaa ajatuksia, mutta sellaiselle nopeatempoisemmalle face-to-face -ajatustenvaihdolle on myös paikkansa. :) Netissä olevien lukupiirien kanssa taas on helppo luistaa ja jättää kirja lukematta, jos ei kiinnostakaan. Olen myös huomannut, että vaikka kissaystäväni ovat uskollisia lukukumppaneitani ja aina siellä missä minäkin, heillä harvoin on mitään sanottavaa yhdessä lukemistamme kirjoista... ;)

Toinen syy lukupiiriin liittymiselle on se, että minulla on taipumus lukea kirjoja kovin yksipuolisesti oman mukavuusalueeni sisällä ja suosikkigenreissä (fantasia, scifi...) turvallisesti pysyen. En voi olla ajattelematta kuinka monta hienoa kirjaa ja lukuelämystä jääkään tällä tavoin kokematta! Suoraan sanoen luen hyvin paljon aikamoista hömppäroskaa ja pelkästään viihteen vuoksi... En panisi pahakseni, jos joku kirja silloin tällöin saisi aikaan syvempiäkin ajatuksia eikä pyyhkiytyisi mielestä noin viisi minuuttia lukemisen jälkeen.

Päätimme ensimmäisellä kirjallisuuspiirin tapaamiskerralla alustavan lukulistan tälle syksylle. Tässä kohtaa minulle konkretisoitui se, että ai niin, minähän "joudun" sitten lukemaan ihan mitä vain enkä välttämättä viihdy kaikkien valittujen kirjojen parissa. Ensimmäisen kirjallisen järkytykseni sainkin Yrjö Jylhän Kiirastulesta ja jupisin äänettömästi mielessäni: runoutta? Voi ei... Enhän minä ymmärrä runoudesta mitään! Miten runoja pitäisi tulkita oikealla tavalla? Kyllästynkö kuoliaaksi jo heti ensisäkeen myötä? Eihän niissä ole mitään juontakaan!

No, kirjallisuuspiiriin ilmoittautuessa kyllä tiesin, etten varmastikaan tule pitämään kaikista kirjavalinnoista ja olkoon niin, joten tyhmää olisi antaa moisen pelon ja ennakkoluulojen estää minua löytämästä myös jotain upeaa ja fantastista luettavaa. Siispä avoimin mielin tulta (= runoutta) päin! ;)

Ihana lisäseikka lukupiiri-ryhmässäni on ehdottomasti se, että saan jakaa sen noin parinkymmenen "eläkeläismummon" kanssa! :) Kolmekymppisenä olen ryhmän ainoa "nuori" osallistuja, joten pakostakin tunnen itseni nöyräksi moisen elämänkokemusrintaman edessä. Wau! Mikä onkaan mielenkiintoisempaa kuin vaihtaa ajatuksia itseni kanssa kovin eri elämänvaiheissa olevien ihmisten kanssa. Kuitenkin jo ensimmäinen tapaamiskertamme osoitti, että "lukupiirin mummot" eivät ole mitään harmaata massaa vaan joukkoon mahtui mielipiteitä laidasta laitaan käsitellessämme Naista ja apinaa (josta lisää myöhemmin).

Kirjallisuuspiirimme syksyn lukulista:

vko 37: Peter Høeg: Nainen ja apina (tanskalainen)
vko 39: Yrjö Jylhä: Kiirastuli (suomalainen, runokokoelma)
vko 41: Reko Lundán: Aina joku eksyy (suomalainen, näytelmä) Luettu 8.10.13
vko 43: Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (venäläinen/neuvostoliittolainen)
vko 45: Amos Oz: Älä kysy yöltä (israelilainen)
vko 47: Marja Björk: Poika (suomalainen)


Mites te muut, oletteko jossain lukupiirissä mukana tänä syksynä? Tai minkälaisia kokemuksia teillä on lukupiireistä? :)

Uinuvan blogin herättely kesäuniltaan

 Kuvan nukkuvan karhun kuvasin viikko sitten Korkeasaaressa ja heti näin silmissäni assosiaation blogiini. ;)

Myönnettävä se on: blogini on elänyt aikamoista hiljaiseloa tänä vuonna. Ehkä lepo ja tällainen luova tauko on ollut tarpeen, sillä mieli on taas täynnä uusia ideoita Kirjaretkien kehittämiseksi ja bloggaamiskynnyksen alentamiseksi. Lisäksi uuden kirjallisen harrastuksen myötä lukemisenikin on saanut uusia virikkeitä! :) Mikä tuo harrastus onkaan selviää seuraavasta postauksesta...

Suurin ongelmani blogin kanssa on ollut se, että tavoitteet omassa mielessä ovat olleet turhan korkealla ja sen takia on kirjoittamiskynnys kasvanut vähitellen ylitsepääsemättömäksi. Tulenkin jatkossa keskittymään ns. miniarvioihin, joissa päätarkoitukseni on lyhyesti kuvata miltä kirja on tuntunut ja jättää juonikuvioiden yms. selostaminen vähemmälle.

Olen myös aiheuttanut itselleni kirja-arvioiden rästijonon, joka on pitkä kuin nälkävuosi (kuinka pitkä se sellainen muuten on? ;)) ulottuen kesään 2012. Ensin halusin arvostella kaikki rästikirjat järjestyksessä, mutta tajusin tehtävän mahdottomuuden hyvin nopeasti. Siispä jatkossa pyrin arvioimaan kunkin kirjan samantien lukemisen päätyttyä (tuli arviosta miten lyhyt tahansa) ja niitä vanhoja rästejä puran sitten sitä mukaa, kun/jos aikaa riittää...

Vaikka blogi onkin nukkunut, niin lukeminen onneksi ei. :) Tälläkin hetkellä on luvaton määrä kirjoja kesken samanaikaisesti (pahe, josta en tunnu pääsevän eroon). Siispä tapaamisiin taas pian!

Ja lopuksi jälleen lämmin kiitos kaikille Kirjaretket-blogissa vierailleille pitkästä postaustauosta huolimatta!