keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Marianne Curley: Nimetyt - Aikavartio 1

Marianne Curley: Nimetyt - Aikavartio 1
(The Named, 2002)
Suomentanut Kaisa Kattelus
Tammi, 2008, nid., 377 sivua, ISBN 978-951-31-4387-9

Luin viime vuonna Marianne Curleyn esikoiskirjan Muinainen taika (2000) ja pidin kovasti. Muinaisen taian tavoin myös Nimetyissä matkustetaan ajassa. Aikamatkustus on kiehtonyt mieltäni aina, mutta olen loppujen lopuksi lukenut aika vähän siihen liittyviä kirjoja. Aikamatkustukseen liittyy mielenkiintoisia dilemmoja (itsensä kohtaaminen menneisyydessä, oman isovanhemman tappaminen "vahingossa" ym. ym.), joista olisi kiva lukea, mutta tässä Aikavartio-trilogiassa näitä ongelmia sivutaan vain vähän. Kirjan vahvuudet ovatkin muissa asioissa!

Nimetyissä on nuortenkirjoissa aika yleinen kahden minä-kertojan vuorottelu. Ethan on teinipoika, joka viettää kaksoiselämää. Hänellä on yliluonnollisia kykyjä, kuten esineiden liikuttaminen koskematta, ja öisin hän matkustaa nukkuessaan menneisyyteen estääkseen pahoja asioita tapahtumasta. Ethan on niin kutsuttu Ajan vartija ja hän kuuluu Vartioon, jonka tarkoituksensa on suojella historiaa ja säilyttää nykyhetki vakaana. Vastavoimana Vartiolle on Kaaos-jumalatar ja hänen Järjestönsä, jotka taas tekevät kaikkensa muuttaakseen nykyisyyden ja aiheuttaakseen kaaosta.

Kirjan toinen minä-kertoja Isabel on Ethanin luokkakaveri, joka on ollut lapsuudestaan asti ihastunut Ethaniin. Kun Ethan saa Vartiossa ylennyksen, hän saa oman oppilaan, Isabelin, koulutettavakseen Ajan vartijaksi. Heillä on kolme viikkoa aikaa saada Isabelin koulutus valmiiksi ennen ensimmäistä oikeaa tehtävää Englantiin vuoteen 1377.

Kolmanneksi päähenkilöksi tarinassa muodostuu Ethanin esimies Arkarian. Arkarian on elänyt pitkään, mutta näyttää silti vain 18-vuotiaalta. Hänen hiuksensa ovat sähkönsiniset ja silmänsä violetit. Arkarianilla on myös yliluonnollisia kykyjä (mm. sanaton viestiminen suoraan keskustelukumppaninsa pään sisälle). Arkarian on mielestäni älyttömän kiehtova hahmo, johon aloin kirjan edetessä vähän ihastumaan... enkä ollut ainoa!

Nimettyjen kerronta oli jotenkin tosi sujuvaa. Kertojat vuorottelivat tiuhaan, joten luvut olivat aika lyhyitä. Tämän ansiosta lukeminen ei käynyt tippaakaan tylsäksi. Tarinassa oli aika tummia sävyjä verrattuna muihin lukemiini nuortenkirjoihin. Lukiessa mieleni perukoilla kasvoikin sellainen karmiva tunne, että tämän trilogian tullessa päätökseen kaikki ei ehkä päätykään ihanasti ja onnellisesti...

Pidin Nimetyistä paljon! Kirja oli virkistävän erilainen muihin saman genren edustajiin verrattuna (mm. romantiikkaa oli aika vähän), se oli todella koukuttava lukukokemus ja herätti tunteita. Kirjassa oli eräs kutkuttava ja yllättävä juonenkäänne, joka sai sydämeni totaalisesti särkymään, mutta myös odottamaan kuumeisesti seuraavan osan saamista hyppysiini!

Tähdet: **** (Luettu 7.9.2014)

Ei kommentteja: