lauantai 21. tammikuuta 2017

Katri Kirkkopelto: Piki

Kirkkopelto, Katri: Piki. Lasten Keskus, 2016, ISBN 978-952-288-374-2

Tarkoitukseni on lukea kaikki viime vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat, koska mielestäni laadukas lasten- ja nuortenkirjallisuus ei saa koskaan liiaksi huomiota, jonka se kuitenkin ansaitsisi!

Ekana lukupinossani oli tämä Katri Kirkkopellon kirjoittama ja kuvittama lasten kuvakirja nimeltä Piki. Kirja kertoo kiusaamisesta ja ryhmän ulkopuolelle jättämisestä. Lisäksi siinä käsitellään ystävystymistä ja tunteiden ilmaisemista. Tärkeitä suuria aiheita kaikki! Näin pienen lapsen äitinä aihe koskettaa ja huolettaa syvästi, joten on hienoa, että siitä kirjoitetaan edelleen, vaikkei mikään uusi aihe kirjallisuudessa olekaan.

Ensin on kehuttava miten taitavasti ja kauniisti tämä kirja on kuvitettu! Kirkkopellon piirrostyyli on upea ja upposi minuun kuin veitsi voihin. Pikin ja hänen vanhempansa hahmot ovat todella sympaattisen näköisiä karvaisia otuksia, mitä ikinä he sitten ovatkaan lajiaan. Erityisen koskettava on kuva Pikistä itkemässä lohduttavan "Ison" sylissä. Ison katse on siinä niin rakastava ja lempeä, että lukijakin suorastaan tuntee halauksesta välittyvän lämmön. Mielenkiintoinen valinta muuten, että Pikin vanhempi on kirjassa nimeltään vain Iso, ei siis äiti tai isä tms. sukupuolimääritelty nimitys. Tämä luo kuvan turvallisesta ja välittävästä vanhemmasta tai läheisestä, jonka sukupuolella ei ole merkitystä. Hyvin tätä päivää.

Tarina on koskettava ja uskottava. Päähenkilö Pikin ja muiden olentojen tunteisiin on varmasti jokaisen lukijan helppo samaistua. Ehkä tämä tarina auttaa pientä lukijaa, joka on joskus näitä vaikeita asioita kohdannut, käsittelemään tunteitaan ja voittamaan pelkonsa, sekä kohtaamaan muut kanssaeläjät. Ehkä tarina myös antaa ajattelemista jokaiselle, joka on joskus itse syyllistynyt kiusaamiseen tai porukan ulkopuolelle jättämiseen. Vanhemmalle se voi antaa esimerkin miten asiaa voisi käsitellä ja ottaa esiin lapsen kanssa.

Ainoa ajatukseni kirjan lopussa oli: voi harmi, nyt se loppui jo! Haluan ehdottomasti lukea tämän kirjan vielä joskus omalle lapselleni, kun hän on vähän vanhempi (nyt vasta vuoden). En ihmettele, että tämä teos oli valikoitunut Finlandia-ehdokkaaksi. Lopuksi on sanottava, että vahvan upean kuvituksen lisäksi myös teksti oli rikasta ja sisälsi hauskoja ilmaisuja! Vai mitä mieltä olette esimerkiksi tästä: "Minullakin on joskus pöljäruuvi irti, ja silloin teen töllöntöitä."

Tähdet: 4,5
 
Tällä kirjalla osallistun seuraaviin haasteisiin:
Helmet: 22. kuvitettu kirja
Goodreads: 4. A title that doesn`t contain the letter "E"
Popsugar: 30. A book with pictures

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Suunnitelmia kirjavuoteen 2017

Kuten vuoden 2016 katsauksessa ilokseni totesin, on lukuintoni vähitellen palautunut takaisin ja se näkyy myös tämän vuoden lukusuunnitelmissani! :)

Tavoitteenani on lukea kirjoja ainakin seuraavista aihepiireistä:

1) Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ainakin vuodelta 2016 ja jos ehdin, niin myös 2017. Mielestäni lasten- ja nuortenkirjallisuus saa laadukkuuteensa nähden edelleen liian vähän huomiota. Olen nyt lukenut näistä 2/6 ja kolmas menossa. Taso vaikuttaa todella lupaavalta!

2) Englanninkielinen nuorten spefi ja "young adult books", joita ei ole käännetty suomeksi. Alati kasvavassa kirjablogistaniassa tämä on edelleen sellainen genre, josta on aika vähän kirja-arvosteluita ainakaan suomeksi. Haaveeni olisi, että omassa blogissani olisi jonain päivänä kattava lista näistä kirjoista arvioineen.

3) Laadukas aikuisten spefikirjallisuus, jota löytyy esim. 101 spefin helmeä -haastelistalta, jonka olen jo aiemmin aloittanut, mutta joka on vielä kesken.

4) Suomi 100 vuotta -kirjalistalta tutustun muutamiin itseäni eniten kiinnostaviin teoksiin. Luen nykyään varsin vähän kirjallisuutta spefin ulkopuolelta, joten tekee hyvää välillä vähän tuulettaa kirjallisia raja-aitoja. Mikä sen parempaa kuin sellaisen listan avulla, johon joku on jo puolestani poiminut mielenkiintoisia helmiä!

5) Lisäksi tulen todennäköisesti lukemaan:
- kirjasarjoja, jotka ovat jääneet kesken
- nuortenkirjauutuuksia 2016-2017
- lapsuuteni nostalgista Nummelan ponitalli -sarjaa (olen päässyt hyvään vauhtiin, joten miksi lopettaisin...)
- lempikirjailijoitani kuten Siiri Enoranta, Maria Turtschaninoff, J. S. Meresmaa ja Helena Waris

LUKUHAASTEET

Tänä vuonna uskallan myös palata lukuhaasteiden pariin. En ota niistä kuitenkaan mitään paineita enkä edes yritä saada niitä loppuun. Lisäksi päätin, että jos jokin haastekohta on liian "määräävä" (esim. "lue kirja politiikasta"), niin jätän lukematta, jos aihe ei kiinnosta minua tippaakaan.

Päähaasteenani aion yrittää Helmetin lukuhaastetta. Lisäksi jos lukemani kirjat sattuvat sopimaan Goodreadsin ja Popsugarin listoihin, niin mikäs siinä. Tästä blogista tulee löytymään haasteille ja niissä etenemiselleni oma sivunsa.

BLOGI

Blogi on viettänyt todellista hiljaiseloa parina viime vuonna. Tänä vuonna yritän madaltaa kynnystä arvioiden kirjoittamiseen ottamatta niistä liikaa paineita. Tavoitteenani on julkaista noin yksi teksti viikossa.

Hyvää kirjavuotta 2017 kaikille lukijoille! Lämmin kiitos vierailuista ja kommenteista, vaikka blogini onkin ollut hiljainen. :)

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kirjavuoteni 2016

Kirjoitin vuosi sitten lukutavoitteisiini 2016 liittyen näin:

"Yritän löytää uudestaan lukemisen ilon. Luen mitä huvittaa, milloin huvittaa ja välittämättä määristä. Yritän siten olla ottamatta kontolleni minkäänlaisia valtaisia lukuhaasteita. (...) Juuri nyt on hyvä pysyä siellä mukavuusalueella."

Karmaisevan huonon kirjavuoteni 2015 jälkeen kaipasin itselleni vapautuksen lukulistoista, tavoitteista ja massiivisista lukuhaasteista, jotta kynnys lukemiseen madaltuisi. Tätä periaatetta toteutinkin onnistuneesti koko vuoden 2016. Olinkin yllättynyt, kun nyt laskin kirjasaldokseni jopa 39 kirjaa! Tämä on 20 kirjaa enemmän kuin edellisvuonna.

Kirjamäärän kasvua selittää nostalginen paluu lapsuuteni suosikkikirjojen (Merja Jalon hevoskirjat) pariin. Luin niitä yhteensä 22 kirjaa eli 56% kaikista luetuista. Niitä oli yllättävän hauska lukea näin aikuisenakin. Kirjat ovat varsin ohuita ja suurehkotekstisiä, joten ehkä 2-3 Jalon kirjaa vastaa pituudeltaan yhtä perusromaania. Jalon kirjat olivat juuri sellaisia helpostitartuttavia, nopealukuisia välipaloja, joita pystyi lukemaan vähän väsyneenäkin (kuten tilanne pienen lapsen äidillä tuppaa usein olemaan...)

Loput 17 kirjaa olivat pääasiassa spekulatiivistä fiktiota. Lisäksi luin kolme sarjakuvakirjaa, dekkarin, kauhua, historiallista viihdettä ja vain pari "tavallista" kaunokirjaa. Lasten- ja nuortenkirjojen osuus oli jälleen huomattava - hevoskirjat mukaanlukien niiden osuus oli 77% kaikista luetuista!

Jalon kirjojen lisäksi luin paljon muutakin suomalaista kirjallisuutta. Aiempina vuosina suomalaisten osuus lukusaldossani on ollut hävettävän pieni, mutta nyt ne suorastaan pieksivät muut kirjat mennen tullen. Suomalaisen kirjallisuuden osuus oli nimittäin 85%!

Vuoden 2016 parhaiksi lukukokemuksiksini nostan seuraavat teokset:

John Ajvide Lindqvist: Kultatukka, tähtönen
- koskettava, rankka ja pysäyttävä lukukokemus

Elina Pitkäkangas: Kuura
- hyvällä tavalla erilainen nuorten spefikirja, kuin raikas tuulahdus jo hieman kuluneeseen genreen

Salla Simukka: Jäljellä ja Toisaalla
- tämä kirjapari muodosti jännittävän ja ajatuksia herättävän dystopian

J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit
- viihdyttävä, jännittävä ja eroottinen tarina, joka kirjoitettu hyvin

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita
- viihdyttävä, koskettava ja rohkea tilitys sinkkuelämän ihanuudesta ja kamaluudesta