Kirjamessufiilistelyä :)

Helsingin Kirjamessujen alkamiseen on enää viikko! Jei! Mikäs sen mukavampaa kuin plärätä messulehteä ja tehdä suunnitelmia, että mitä kaikkia keskusteluja tai haastatteluja yms. tekisi mieleni käydä kuuntelemassa.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on nyt toista kertaa harvinainen mahdollisuus osallistua jopa kaikkiin neljään päivään, jos haluan... ja haluanhan minä! Viime vuonna viihdyin messuilla kaikkina neljänä päivänä ja tämän vuoden messuohjelmaan tutustuttuani huomaan saman positiivisen ongelman kuin vuosi sitten: kiinnostavaa ohjelmaa olisi tarjolla enemmän kuin mitä minulla on aikaa!

Seuraavassa muutamia itseäni eniten kiinnostavia poimintoja ohjelmasta...

TORSTAI:

Torstai näyttää alustavasti kaikkein hiljaisimmalta päivältä, joten käytän sitä varmasti kirjashoppailuun ja yleiseen messualueella kiertelyyn. Erityisen paljon odotan tuota "kriitikot vs. kirjabloggaajat" -keskustelua! ;)

11:00 Onko siellä ketään? Avaruuden älyä etsimässä (Wine Corner)
12:00 Tulevaisuudessa jokainen julkaisee itse kirjansa - vai julkaiseeko? (Kullervo)
14:30 Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu (Katri Vala)
16:00 Tiina Raevaara: Laukaisu (Katri Vala)
17:00 Kriitikot vs. kirjabloggaajat (Kullervo)

PERJANTAI:

Tulevana yläkoulun opettajana olen kiinnostunut koulumaailmaan, oppimiseen ja opettamiseen liittyvistä jutuista, joten käynen kuuntelemassa neljää em. aihetta liippaavaa haastattelua/keskustelua. Paljon odotan myös "Toinen näkökulma äitiyteen" -keskustelua.

10:30 Lauri Järvilehto: Hauska oppiminen motivoi ja on tehokasta (Kirjakahvila)
12:00 Miten ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä? (Takauma)
12:30 Apina pulpetissa (Takauma)
15:30 Keltikangas-Järvinen & Mullola: Maailman paras koulu? (Katri Vala)
17:30 Ankkamestari Don Rosa (Aleksis Kivi)
19:00 Toinen näkökulma äitiyteen (Katri Vala)

LAUANTAI:

Luen paljon nuortenkirjoja, joten ilokseni KirjaKallio tarjoaa taas Louhi-lavalla monia kiinnostavia nuortenkirjailijoiden haastatteluja. Lisäksi odotan "Usko, toivo, raskaus" -keskustelua, jossa käsitellään lestadiolaisliikkeen perhe-elämää.

10:00 Anne Leinonen: Ilottomien ihmisten kylä (Louhi)
10:30 Vilja-Tuulia Huotarinen: Kimmel (Louhi)
11:00 Markku Karpio: Selviytymispeli (Louhi)
12:00 Rikoksen houkutus nuorten maailmassa (Mika Waltari)
12:30 Huomisen uhkakuvat ovat ekologisia ja teknologisia (Mika Waltari)
14:00 Usko, toivo, raskaus - ja taivaan tähdet putoavat (Aino)
15:00 Siri Kolu: Ihmisen puolella (Louhi)
15:30 Terhi Rannela: Läpi yön (Louhi)

SUNNUNTAI:

Sunnuntaina tulen varmaan istumaan aika liimattuna Louhi-lavan katsomossa. Luvassa on nimittäin monta haastattelua, joissa vierailee suosikkikirjailijoitani! Lisäksi lavalla keskustellaan paranormaalista romantiikasta, joka on yksi suosikkigenreistäni, pakko tunnustaa... ;)

11:00 Jenna Kostet: Lautturi (Louhi)
11:30 Salla Simukka: Lumikki-trilogia (Louhi)
13:00 Elina Rouhiainen: Jäljitetty, Susiraja 3 (Louhi)
13:30 Annukka Salama: Harakanloukku (Louhi)
14:00 Paranormaali romanssi (Louhi)
15:30 Helena Waris: Vuori (Louhi)
16:00 Magdalena Hai: Susikuningatar (Louhi)
16:30 Maria Turtschaninoff: Maresi (Louhi)

Kaikkina neljänä päivänä järjestetään Aino-lavalla keskusteluja kirjailijan ja kustantamoiden yhteistyöstä, kirjan julkaisemisprosessista ja siitä mitä kustantamoissa ylipäätään tapahtuu. Todennäköisesti yhden tällaisen keskustelun käyn kuuntelemassa, jos sopiva hetki löytyy. 

Lisäksi tulen varmasti ostamaan kirjoja (ainakin niitä tajuttoman edullisia alennus- ja divarikirjoja!), täytelakuja (voiko messuista selviytyä ilman niitä?) ja kenties uuden kirjanmerkin (minulla on paha tapa kerätä niitä... mistä kerronkin lisää blogissa myöhemmin).

Jokos te muut olette fiilistelleet ohjelmaa? Ketä kirjailijoita tai mitä keskusteluja meinaatte mennä kuuntelemaan? :)

 Tässä muutama kirja tämänhetkiseltä lukulistaltani.

Kiera Cass: The Selection - The Selection 1

Kiera Cass: The Selection (2012) - The Selection 1

HarperCollins, 327 sivua, ISBN 978-0-00-746669-6

Olen pahasti koukuttunut näihin dystopialta haiskahtaviin nuortenkirjoihin! Kiera Cassin trilogian aloitus The Selection yhdistää dystopiaa, prinsessasatua ja reality-tv:tä.

Tarina sijoittuu kastijärjestelmäiseen Illéan maahan, jossa ylintä ykköskastia edustavat kuninkaalliset ja alinta 8. kastia kodittomat. Jokaisella on ennaltamäärätty elämäntehtävä kastinsa mukaisesti ja tytöt naitetaan yleensä samaan tai itseään korkeampaan kastiin. America Singer on laulaja ja kuuluu viidenteen kastiin muiden taiteilijoiden tapaan. Hänellä on kielletty rakkaudenkohde Aspen, joka kuuluu kuudenteen kastiin ja jota America tapailee salaa.

Illéan prinssi Maxon on tullut naimaikään ja hänelle on tarkoitus etsiä tuleva puoliso järjestämällä suurenluokan reality-tv-show "The Selection" (suomeksi "Valinta"), johon arvotaan osallistumaan 35 nuorta naista. America ei tunne hinkua päästä prinsessaksi ja pitää prinssi Maxonia tylsänä, mutta päättää osallistua arvontaan perheensä rahatilanteen takia ja Aspenin pyynnöstä, koska tämä haluaa Americalle taloudellisesti paremman tulevaisuuden kuin mitä itse voisi koskaan tarjota. Aspenille heidän kastieronsa onkin arka paikka, joka aiheuttaa pahan riidan, minkä seurauksena Aspen katkaisee välinsä Americaan. Vastoin kaikkien odotuksia America tuleekin valituksi osallistumaan Valintaan. Viimeisenä ennen lähtöään hän näkee Aspenin toisen naisen kanssa ja äkkiä muutto palatsiin tuntuukin tervetulleelta pakomahdollisuudelta.

Tätä kirjaa lukiessa tuli ihan Disney-elokuvafiilikset tyyliin Lumottu Ella tai Prinsessäpäiväkirjat! En ole pitänyt itseäni koskaan prinsessaleikeistä innostuvana tyttönä, mutta pakko epäillä, että minunkin sisälläni asuu sittenkin se pieni prinsessa, jonka mielestä oli aika ihanaa lukea tällaista "prinsessasatua". Kaikkien aikojen ihanin prinsessasatu on mielestäni Tuhkimo ja tämän kirjan lähtöasetelmassa oli jotain samaa henkeä, nimittäin että köyhistä oloista tuleva tyttö saa mahdollisuuden maistaa yläluokkaista elämää ja kohdata oikean prinssin!

The Selection tarjosi aimo annoksen romantiikkaa, kiellettyä rakkautta ja kolmiodraamaa. Tarinan minä-kertoja America on sellainen jalat maassa oleva vaatimaton ja sympaattinen tyttö, joka ei ole mikään hienohelma tai pyrkyri kuten monet muut Valintaan osallistuvat tytöt. Suklaasilmäinen Aspen jäi minulle ehkä vähän etäiseksi hahmoksi vielä ja lähinnä kyseisen jätkän ylpeys tai mikä lie pisti kovasti ärsyttämään. Hänellä oli kaunis rakastava tyttöystävä kainalossa ja sitten antoikin tyhmien kastiasioiden tulla onnen väliin. Pöh, mikä hölmö idiootti!

Prinssi Maxon taas... Hän ei ärsyttänyt minua ollenkaan. ;) Maxonista taisi tulla yksi kirjallisista ihastuksenkohteistani. Ihana tyyppi! Vaikka kirjan alussa hänestä maalataankin tylsää, jäykkää ja vähän julmaakin kuvaa, arvasin ettei koko totuus liene siinä. Maxonin ja American keskinäiset sanailut olivat jotenkin kutkuttavaa luettavaa.

Kirja oli mukavan kevytlukuinen, sen luvut suhteellisen lyhyitä ja englanninkieli helppoa (ei monimutkaisia pitkiä lauseita). Suosittelenkin tätä kirjaa lämpimästi, jos esim. haluaa harjoituttaa englanninkielen ymmärtämystään, mutta ei ole aiemmin uskaltanut yrittää. Olen nyt lukenut muutamia näitä young adult -kirjoja englanniksi ja alussa hämäännyin, kun amerikkalaisessa kirjassa oli brittisanastoa. Nyt olen oppinut, että nämä Suomen kirjastoista saatavat (ja ilmeisesti ylipäätään Suomessa myytävät) englanninkieliset ovatkin lähes poikkeuksetta brittikäännöksiä!

Summa summarum: The Selection oli symppis, ihana, viihdyttävä, kutkuttava ja koukuttava tarina, jota suosittelen kaikille YA-kirjojen, dystopian ja romantiikan ystäville! Ei kannata pelätä englanninkieltä, vaikkei sitä olisikaan tottunut lukemaan.

Tähdet: **** (Luettu 30.9.2014)

Kirjasarja on alunperin tehty trilogiaksi (The Selection, The Elite ja The One), mutta sen lisäksi Cass on laajentanut sarjaa alku-, väli- ja lisäosilla:

0,4. The Queen (ilm. 12/2014)
0,5. The Prince (2013)
1. The Selection (2012)
2. The Elite (2013)
2,5. The Guard (2014)
2,6. The Favorite (ilm. 2015)
3. The One (2014)
4. The Heir (ilm. 2015)
5. Untitled (ilm.?)

Cassin kotisivut.

Ps. Lukiessa mietin, että tämä kirja olisi kiva nähdä valkokankaalla. Varmuuden vuoksi tein sitten haun Imdb:ssä ja se kertoikin, että kirjasta on tehty kaksi tv-elokuvaa vuosina 2012 ja 2013! Tuollaisiin pienen budjetin tv-elokuviin on hankala päästä käsiksi (ja casting oli mielestäni pääasiassa epäonnistunutta), joten jään edelleen odottamaan leffateattereihin sitä oikeaa kunnon suurta Disney-elokuvaa... ;)

Mari Jungstedt: Saaren varjoissa - Gotlanti 3

Mari Jungstedt: Saaren varjoissa - Gotlanti 3

(Den inre kretsen, 2005)

Suomentanut Leena Peltomaa

Otava, nid., 2009, 381 sivua, ISBN 978-952-239-026-4

Mari Jungstedtin Gotlantiin sijoittuvasta informatiivisesta dekkarisarjasta on tullut yöpöytäni vakiolukemistoa. Saaren varjoissa -kirjassa seurataan arkeologisia kaivauksia ja käsitellään rituaalimurhia. Rituaalimurha-aihe on mielenkiintoinen, mutta samalla myös aika vastenmielinen. Jungstedtin kirjoitustyyli on kuitenkin sisäsiistiä, joten näissä kirjoissa ei yleensä herkutella millään veren roiskumisilla tms. Tässäkin osassa, kuten edellisessä, käsitellään poliisin ja median suhdetta ja tasapainoillaan näiden kahden työn onnistumisen välillä.

Väliavautuminen: Sarjan kirjojen takakansitekstit ovat muuten olleet ainakin tähän mennessä uskomattoman epäonnistuneita. Joko niissä paljastetaan juonesta aivan liikaa tai sitten juonesta annetaan harhaanjohtava kuva. Olenkin nyt jättänyt takakannet suosiolla lukematta, jotta lukukokemus ei menisi ihan pilalle. On kyllä ärsyttävää!

Takaisin asiaan... Tarina alkaa siitä, kun pikkutytöt löytävät maastosta irrallisen hevosen pään ja vähän myöhemmin eräs arkeologian opiskelija murhataan. Komisario Knutas työryhmineen saa taas tämän karmivan arvoituksen selvitettäväkseen. Lisäksi kirjassa vierailee sarjan edellisestä osasta tuttu krp:n hauska komisario Kihlgård, jolla on sukset ristissä Knutaksen kanssa vähän väliä (ja joka kutsuu Knutasta Knutteksi tämän suureksi ärsytykseksi ;). Näiden kahden välinen suhde ja keskinäinen sanailu oli viihdyttävää seurattavaa.

Myös toimittaja Johan Berg seikkailee tässäkin osassa. Gotlantiin on avattu paikallistoimitus, johon Johan on saapunut Tukholmasta työskentelemään vakituisesti. Emma, johon Johanilla on ollut suhde, on eronnut miehestään ja odottaa lasta. Johanilla on suuret odotukset parin yhteiselämän alkamiselle, mutta kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Johanin ja Emman kautta kirja käsittelee mm. vauvaperheen elämää, uskottomuutta ja masennusta.

Merkillepantavaa Jungstedtin kirjoissa on, että murhaajat eivät tunnu koskaan olevan pelkästään pahoja, vaan herättävät aina myös sympatiaa. Jungstedtin filosofiana tuntuu olevan, että kukaan ei ole paha syntyjään, vaan murhaaja on itse ensin kokenut jotain pahaa elämässään tullakseen sellaiseksi kuin on. Ehkä kauheudet on näin helpompi hyväksyä tai ymmärtää?

Saaren varjoissa oli hyvä dekkari, se piti otteessaan alusta asti, eikä tylsiä vaiheita ollut!

Tähdet: ***1/2 (Luettu 30.1.2014)

Gotlanti-sarja:

1. Kesän kylmyydessä (2006) - Den du inte ser (2003)
2. Meren hiljaisuudessa (2007) - I denna stilla natt (2004)
3. Saaren varjoissa (2008) - Den inre kretsen (2005)
4. Muurien kätköissä (2009) - Den döende dandyn (2006)
5. Aamun hämärissä (2010) - I denna ljuva sommartid (2007)
6. Kevään kalpeudessa (2011) - Den mörka ängeln (2008)
7. Hiljaisuuden hinta (2012) - Den dubbla tystnaden (2009)
8. Vaarallinen leikki (2013) - Den farliga leken (2010)
9. Neljäs uhri (2014) - Det fjärde offret (2011)
10. Den sista akten (2012)
11. Du går inte ensam (2013)

Robert Kirkman: The Walking Dead - Ensimmäinen kirja

Robert Kirkman: The Walkind Dead - Ensimmäinen kirja

Piirtäjät Tony Moore (1.luku), Charlie Adlard (2.luku), Cliff Rathburn

(Walking Dead 1-12, Image Comics Inc., 2004)

Suomentanut Antti Koivumäki

Egmont Kustannus, 2012, ISBN 978-952-233-572-2

Kun The Walking Dead -televisiosarja saapui Suomeen, se oli minulle rakkautta ensisilmäyksellä. Olen viime vuosina alkanut innostua enemmän ja enemmän zombi-elokuvista ja tämä tv-sarja mielestäni erottui vaihtelevanlaatuisesta joukosta kirkkaasti edukseen! Juoni on rautaa, hahmot mielenkiintoisia ja tapahtumat erittäin tunteitaherättäviä. Olikin luonteva jatkumo sarjan "faniudelleni", että tarttuisin seuraavaksi näihin Robert Kirkmanin sarjakuviin, joihin tv-sarja perustuu.

Kokemukseni sarjakuvista on olematon. Jossain vaiheessa luin nuoruudessani lähes kaikki Tintti-kirjat ja Aku Ankkoja olen lukenut aina, mutta siinä se sitten onkin. Täytyy tunnustaa, että varmasti pieni osa minusta on pitänyt sarjakuvia ehkä vähän lapsellisina ja jotenkin huonompana kirjallisuutena tms., vaikka tiedän myös aikuisille suunnattuja vakavammin otettavia sarjakuvia olevan olemassa. Näiden hölmöjen ennakkoluulojeni takia olikin mielenkiintoista nähdä, että miltä näin aikuisiällä sarjakuvan lukeminen maistuisi.

Juoni lyhyesti: The Walking Deadin tarina alkaa siitä, kun poliisi Rick herää koomasta sairaalan sängyssä ja huomaa helvetin päässeen irti. Kaikki muut ihmiset ovat kadonneet, kuolleet ja/tai muuttuneet verenhimoisiksi zombeiksi. Rick pakenee sairaalasta ja lähtee etsimään vaimoaan ja poikaansa toivoen näiden olevan vielä hengissä.

Ensimmäinen pettymykseni ihmetykseni oli, että piirrokset olivatkin mustavalkoisia eikä värien iloitulitusta kuten aiemmin olin tottunut. Tarinan edetessä olin erittäin iloinen tästä asiasta. Mustavalkoisuus sopi aiheen synkkyyteen erinomaisesti, enkä olisi välttämättä halunnutkaan nähdä kaikkea tarinassa lentävää verta ja suolenpätkiä värillisenä... Piirroksissa oli kivasti hyödynnetty sivunkääntämistä. Muutaman kerran tuli kunnon shokki, kun seuraavalla sivulla tapahtuikin jotain kamalaa, jota ei yhtään osannut odottaa. Kerrassaan mahtava tehokeino!

Pidin todella paljon Tony Mooren piirroksista kirjan ensimmäisessä luvussa. Ne olivat taiteellisia, paikoitellen vaikuttavia ja hyvin piirrettyjä kuvia. Pettymykseni olikin suuri, kun piirtäjä vaihtui toisessa luvussa, jolloin hahmojen piirteistä mielestäni katosi kaikki persoonallisuus. Sääli. Kirjan lopussa oli muuten kivoja ekstroja, nimittäin Mooren piirtämiä luonnostelukuvia ja hienoja värillisiä "klippejä" joistakin kohtauksista.

Kirkmanin zombit ovat mukavia. Tarkoitan siinä mielessä, että ne eivät ole liian nopeita ja pelottavia (kuten esim. elokuvassa 28 viikkoa myöhemmin, hui yök!), vaan laahustavat hassuja ääniä päästellen suhteellisen hitaasti eteenpäin. Ja ne ovat myös tapettavissa aika helposti päähän kohdistuvalla iskulla. Ihmisillä on siis oikeasti mahdollisuus päästä pakoon ja selviytyä. Walking Dead-sarjakuvien jännitys ja kauhu tuntuukin perustuvan zombien lisäksi jopa enemmän ihmisten välisiin jännitteisiin ja ihmisen omaan pahuuteen.

Pidin tarinan juonesta todella paljon ja luinkin kirjan alusta loppuun ahmimalla yhtenä iltana! The Walking Dead ei ole pelkkää jännittävää toimintaa ja kauhua, vaan siinä on myös syvällistä sanomaa, mikä herättää tunteita. (Tämä vielä korostuu sarjan edetessä, minkä voin nyt jälkeenpäin todeta!) Juonikoukkuja jäi houkuttelevasti auki, joten seuraava osa lähti heti kirjastosta lainaan...

(Ps. Tv-sarja on näköjään ollut aika uskollinen tälle sarjakuvaesikuvalleen ainakin näiden kahden ensimmäisen luvun osalta. Toki puolin ja toisin on lisätty/poistettu hahmoja ja tapahtumia tai hahmoja on muutettu. Erityisesti ikävöin tv-sarjan suosikkihahmoani, Darylia, jota tästä sarjakuvasta ei löytynyt. Nyyh.)

Tähdet: ***** (Luettu 26.1.2014)

TBR 100 -purkkini :)

Löysin tällaisen ihastuttavan idean Ajatuksia kirjamaasta -blogista ja innostuin valtavasti! Sattumoisin keittiöstä löytyi myös tarkoitukseen sopiva purnukka! Vaikka kirjahyllyssäni on (liian) paljon lukemista odottavia kirjoja, huomaan silti lukevani pääasiassa kirjastosta lainattuja kirjoja. Toivon, että tämä kirjapurkki-idea piristäisi ja inspiroisi minua lukemaan hyllyni tylsän tutuksi käyneitä kirjoja ennakkoluulottomasti. Yritin askarrella purkista myös mahdollisimman houkuttelevan näköisen, siksi läpinäkyvä purkki, värilliset arpalaput ja kannustusteksti kannessa. :)

Oma TBR 100 -purkkini sisältää:

- ensisijaisesti oman kirjahyllyn lukemattomia
- lisäksi sellaisia joskus luettuja, joiden lukemisesta on aikaa vähintään yli 10 vuotta
- lopuksi 13 kpl kirjastosta lainattavia kirjoja, jotka ovat olleet lukulistallani kaikkein pisimpään
- kaikenkokoisia kirjoja tiiliskivistä ohuisiin "välipaloihin"
- kirjoja aika monipuolisesti eri genreistä ja myös mukavuusalueeni ulkopuolelta

Säännöt:

- Nostettu arpa määrää minkä kirjan luen seuraavaksi enkä saa vaihtaa sitä toiseen vaikkei nappaisikaan.
- Jos en saa luettua eikä yhtään kiinnosta arvottu kirja, poistan kirjan hyllystä ja laitan kiertoon.
- Jos arvasta tulee kirja, jonka olenkin jo lukenut, saan ottaa uuden arvan.
- Ei tiukkaa ennaltamäärättyä aikataulua, vaan luen rauhalliseen tahtiin purkkia tyhjäksi. Omalla kohdalla realistinen arvio on ehkä 10-12 TBR-kirjaa vuodessa. (Piiiiitkä projekti siis edessä...)

J. R. Ward: Pimeyden rakastaja - Mustan tikarin veljeskunta 1

J. R. Ward: Pimeyden rakastaja - Mustan tikarin veljeskunta 1

(Dark Lover, 2005)

Basam Books, 2009, 442 sivua, ISBN 978-952-5734-30-0

Suomentanut Marke Ahonen

Luettu 29.12.2013

Mustan tikarin veljeskunta -sarja on ollut jo pitkään lukulistallani. Aloitin jo kerran tätä Pimeyden rakastajaa pari vuotta sitten, mutta jostain syystä lukeminen lopahti puolivälissä kirjaa. Onneksi uskalsin tarttua teokseen uudestaan, sillä nyt luin sen suorastaan ahmien viime joululomallani. (Näin radikaalisti lukufiilikset voivat näköjään vaihdella saman kirjan kohdalla!)

Heti alkuun positiivinen huomio, että tämän kirjasarjan vampyyrimiehet eivät ole mitään kiiltokuvapoikia, vaan astetta rosoisempia ja synkempiä hahmoja. Heistä ei maalata mitään täydellistä kuvaa (paitsi tietenkin rakastajina...heh heh ;), vaan heikkoudet tuodaan esiin myös piilottelematta. Olin pitkään siinä uskossa, että kirjailija J. R. Ward on mies! Naiseksi hän kirjoittaa uskottavan "miehekkäästi" ja karskisti jotkut kohtaukset ja esim. mieshahmojen väliset keskustelut jne.

Tässä aloitusosassa esitellään Mustan tikarin veljeskunnan jäsenet Wrath, Darius, Tohrment, Rhage, Zsadist, Phury ja Vishous. Wrath on veljeskunnan sokea johtaja, joka rakastuu Beth -nimiseen puolivampyyriin. Veljet ovat mielenkiintoisesti erilaisia persoonia ja kiinnostus heitä jokaista kohtaan vain kasvoi lukiessa koko ajan. (Erityisesti kaksoset Zsadist ja Phury jäivät mieleen...) Vampyyrien lisäksi tarinassa esiintyy ihmispoliisi Butch, joka on kiinnostunut Bethistä. Kirja tarjoaakin runsaasti romantiikkaa ja erotiikkaa... ;)

Pidin siitä, että Ward kirjoittaa myös veljeskunnan vihollisten, lesserien, näkökulmasta. Tässä osassa saamme seurata Harvennuskunnan ykkösmiestä ("esilesseriä") nimeltä Herra X, jonka tehtävänä on rekrytoida Harvennuskuntaan lisää lessereitä ja näin päästä tavoitteeseensa eliminoida kaikki veljeskunnan jäsenet. Herra X:n näkökulma oli samanaikaisesti kiehtovaa ja karmivaa luettavaa!

Pimeyden rakastaja on kelpoviihdettä parhaimmillaan! Siinä on moniulotteisia henkilöhahmoja, huumoria, jännitystä ja yllättäviä juonenkäänteitä. Kirja oli nopealukuinen ja pidin siitä, että luvut olivat lyhyitä. Tarinan lopussa tuli yksi iso yllätys ja siinä jätettiin kutkuttavasti juonenlankoja kesken jatko-osia silmälläpitäen. Loppufiilis: hyvä mieli ja hinku hakemaan kirjastosta seuraava osa!

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka kaipaavat tummasävyistä ja toimintapitoista aikuisten fantasiaa, ja jotka tuntevat vetoa kuumiin vampyyriuroksiin (eivätkä säikähdä yksityiskohtaista erotiikkaa). Pimeyden rakastaja tarjoaa vaihtelua niille, jotka ovat kyllästyneet esim. Twilightin kiiltokuvavampyyreihin.

Tähdet: ****

Mustan tikarin veljeskunta -sarjan osat:

1. Pimeyden rakastaja
2. Ikuinen rakastaja
3. Herätetty rakastaja
4. Paljastettu rakastaja
5. Sitomaton rakastaja
6. Varjeltu rakastaja
7. Koston rakastaja
8. Minun rakastajani
9. Vapautettu rakastaja
10. Uudestisyntynyt rakastaja
11. Rakastaja - vihdoinkin
Mustan tikarin veljeskunta: Sisäpiirin tietoa

Miina Supinen: Liha tottelee kuria

Miina Supinen: Liha tottelee kuria (2007)

WSOY, 336 sivua, ISBN 978-951-0-33956-0

Luettu: 21.1.2014

Miina Supisen kertomus Siloloiden hullunkurisesta perheestä kutkutti nauruhermojani oikein urakalla! Herkullisuus on se sana, joka kuvaa hyvin sekä tekstiä että muutamia tarinallisia oivalluksia kirjassa. Juoni yllätti jatkuvasti ja loppua kohden se kävi suorastaan jännittäväksi, kun ns. silmukka kiristyi ja huolellisesti rakennettu korttitalokulissi alkoi horjua. Mutta mistä tämä kirja kertoo? Lukemisen jälkeen jäi vähän hölmistynyt olo, että mikä tämän teoksen punainen lanka oli? Lihallisuus ja fyysisyys ovat hyvin esillä kirjassa mm. Silmu-pojan kuntosalitreenauksen ja Astra-tyttären sm-seksikokeilujen muodossa. Kirjassa on kekseliäästi nimetyt luvut, joista hyvin jäi karmivuudessaan mieleen luku nimeltä "vapaat kädet" (s.132-134). Jännä kirja, liippasi vakavia ja ahdistavia teemoja, mutta onnistui samalla olemaan erittäin viihdyttävä, hauska ja nopealukuinen. Lopussa tulikin harmistus kirjan päättymisestä, sillä mielelläni olisin lukenut lisää!

Mari Jungstedt: Meren hiljaisuudessa - Gotlanti 2

Mari Jungstedt: Meren hiljaisuudessa - Gotlanti 2

(I denna stilla natt, 2004)

Otava, 2010 pokkari, 366 sivua, ISBN 978-951-1-24940-5

Suomentanut Leena Peltomaa

Luettu 15.1.2014

Jungstedtin Gotlantiin sijoittuvalla dekkarisarjalla ei taida olla virallista nimeä, joten kutsun sitä jatkossa Gotlanti-sarjaksi. Näistä kirjoista on tullut vakiovaruste yöpöydälleni, koska ne ovat erityisen hyvää iltalukemista ennen nukahtamista: kirjojen luvut ovat lyhyitä ja tauotettu useisiin välikappaleisiin, joten on helppo lopettaa, kun väsymys iskee...

Kuten dekkarit yleensä, tämäkin tarina alkaa murhalla. Keski-ikäinen alkoholisti voittaa raviradalla suuren summan rahaa ja hieman myöhemmin hänet löydetään kuolleena. Toisaalla vanhempi mies käyttää teinityttöä seksuaalisesti hyväkseen, kunnes eräänä iltana asiat menevät liian pitkälle...

Meren hiljaisuudessa käsittelee paljon erilaisia yhteiskunnallisia teemoja kuten syrjäytyneet, alkoholismi, seksuaalinen hyväksikäyttö, uskottomuus parisuhteessa... Lisäksi kirjassa käsitellään uutistoimittajan työn etiikkaa sekä poliisin ja median välistä suhdetta. Tämä oli mielenkiintoinen aihe ja herätti lukiessa paljon ajatuksia liittyen median käyttäytymiseen. Ajatuksia (karmivia sellaisia) herätti myös hyvin aidosti ja uskottavasti kuvatut seks. hyväksikäytön kohtaukset. Yök.

Gotlanti-sarjan kirjat ovat kaikki hyvin informatiivisia, tämä Meren hiljaisuudessakin on kuin matkailukirja Gotlantiin. Kirjailija ujuttaa juonen sisään kaikenlaista Gotlanti-tietoa toimittaja Johan Bergin tai komisario Anders Knutaksen silmin. (Esim. tässä osassa lukija saa tietää mm. Gotlannin kirkon historiasta.)

Parhaiten Jungstedt mielestäni kuvaa ihan normaalia ihmisten elämää ja ihmissuhteita. Lukija oppii taas lisää komisario Knutaksen perhe-elämästä ja sen kriiseistä (mm. vaimon paino-ongelma). Sarjan edellisessä osassa alkanut Johanin ja Emman salasuhde saa tässä osassa odottamattomia ja kauaskantoisia seurauksia. Emman ja Johanin tilanne jääkin lopussa tosi kutkuttavaan kohtaan, joten seuraava pokkari kehiin heti kiitos! ;) Jungstedt on täyttä dekkariviihdettä kera yhteiskunnallisen kritiikin. Suosittelen!

Gotlanti-sarja:

1. Kesän kylmyydessä (2006) - Den du inte ser (2003)
2. Meren hiljaisuudessa (2007) - I denna stilla natt (2004)
3. Saaren varjoissa (2008) - Den inre kretsen (2005)
4. Muurien kätköissä (2009) - Den döende dandyn (2006)
5. Aamun hämärissä (2010) - I denna ljuva sommartid (2007)
6. Kevään kalpeudessa (2011) - Den mörka ängeln (2008)
7. Hiljaisuuden hinta (2012) - Den dubbla tystnaden (2009)
8. Vaarallinen leikki (2013) - Den farliga leken (2010)
9. Neljäs uhri (2014) - Det fjärde offret (2011)
10. Den sista akten (2012)
11. Du går inte ensam (2013)

Lauren Kate: Fallen - Fallen 1

Lauren Kate: Fallen (2009)

Corgi Books, 2010, 452 sivua, 978-0-552-56173-0

Luettu 12.1.2014

Aloin vähän aikaa sitten lukemaan kaunokirjoja englanniksi ja tämä Lauren Katen Fallen saa kunnian olla ensimmäinen, josta teen kirja-arvion. Fallen on samannimisen kirjasarjan aloitusosa ja koko sarjalla on mittaa neljän osan verran. Fallen on nuorille suunnattua paranormaalia romantiikkaa, jossa yliluonnollisina olentoina seikkailee joukko (langenneita) enkeleitä. Fallen-sarja on ollut pitkään lukulistallani ja olenkin monta kertaa ihaillut näiden kirjojen erittäin kauniita ja tunnelmallisia kansia, jotka ovat pistäneet silmään kirjaston englanninkielisen fantasian hyllyssä.

Fallenin tapahtumapaikkana toimii Sword & Cross -niminen varsin kontrolloitu ja tiukkasääntöinen sisäoppilaitos, johon päähenkilömme teinityttö Luce pakotetaan muuttamaan muiden ongelmaoppilaiden sekaan. Pidin jo tästä alkuasetelmasta, että ympäristönä toimii suljettu paikka, ja juuri sisäoppilaitokset ovat kiehtoneet minua jostain syystä aina...

Kirja noudattaa jo hyvin tutuksi käynyttä kaavaa "salaperäinen hyvännäköinen poika saapuu kouluun", mutta tämä kyseinen poika (Daniel) tuntuu Lucesta jostain syystä kovin tutulta. Daniel kuitenkin käyttäytyy kylmästi Lucea kohtaan vältellen tämän kyselyitä, mikä saa Lucen kiinnostumaan entistä enemmän. Sen sijaan toinen komistus (Cam) hakeutuu jatkuvasti ja innokkaana Lucen läheisyyteen, joten kolmiodraama Twilightin hengessä on valmis! Lucelle vähitellen paljastuu, etteivät Danielin salaisuudet olekaan ihan pikkujuttuja, vaan ne voivat saattaa hänet jopa vaaraan.

Fallen oli ihan viihdyttävä välipala ja kieltämättä koukutti minut hyvin mukaansa heti alusta alkaen. Hahmogalleria oli mukavan värikäs ja huumoriakin löytyi. Sanasto oli paikoitellen vähän haastavaa (vaikeinta tähän mennessä lukemistani nuortenkirjoista) ja luvut kamalan pitkiä. Hauska puoli luvuissa sen sijaan oli, että ne olivat nimettyjä, mikä on aina minun mieleeni.

Kirja tarjosi lukijalleen jännitystä, kutkuttavia suhteita ja kiellettyä rakkautta (toimii aina!) sekä yhden suloisimmista ja kuumimmista suutelukohtauksista (s. 328->) mitä olen koskaan lukenut ja sai tällaisen romantikon posket kuumottamaan... huoh! Kirjan kansi kuvaa hyvin sisällön tunnelmaa: vaikka huumoriakin oli, tarinan yleissävy oli jotenkin synkähkö ja tummasävyinen. Kansi kuvaa myös hyvin päähenkilön tunnetiloja ja sisäistä tuskaa.

Fallen muistutti hiukan ainakin Meyerin Twilightia ja toisaalta Fitzpatrickin Langennutta enkeliä, joten se uponnee varmasti näiden sarjojen fanikuntaan kuin veitsi voihin. Itsekin viihdyin sen verran mukavasti kirjan parissa, että jatko-osien lukeminen on itsestäänselvyys (varsinkin kun olivat perhana laittaneet houkutukseksi Fallenin loppuun pätkän seuraavasta kirjasta... ;)!

Fallen-sarja:

Fallen (2009)
Torment (2010)
Passion (2011)
Rapture (2012)
+ Fallen in Love (2012) -novellikokoelma

Suomentamaton nuorten fantasia ja scifi

Olen nyt aloittanut uuden kirjallisen valloituksen: nimittäin englanniksi lukemisen! Olen aina ollut arka lukemaan kaunokirjallisuutta millään muulla kielellä kuin omalla äidinkielellä suomeksi. Havahduin tässä eräänä päivänä siihen, että minähän olen viimeiset viisi vuotta joutunut opiskelujen takia lukemaan nimenomaan englanniksi ja vieläpä kuivaa tenttikirjallisuutta, joten miksi en kykenisi lukemaan myös fiktiota?

Seuraava ahaa-elämykseni oli, että kirjastossahan on englanninkielisen kaunokirjallisuuden kokoelma aika kattava ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Koska rakastan fantasiaa ja scifiä, loogisinta oli aloittaa niistä. Laskeakseni riman tarpeeksi alas, päätin aloittaa nuorille suunnatusta spefistä (spekulatiivisesta fiktiosta), koska luen sitä muutenkin mielelläni. Ja eikun lukulistaa tekemään! Muutamia aineistohakuja tehtyäni huomasin, että englanninkielellä löytyvän spefin joukossa on paljon kirjoja, joita ei ole ollenkaan suomennettu, joten oli mielekkäintä lukea ensin niitä. Lisäksi muutamasta sarjasta, jonka suomentaminen on harmillisesti jäänyt kesken (esim. Sophie Jordanin Liekki-trilogia), löytyi kirjastosta ilahduttavasti jatko-osat englanniksi. Jee!

Pikaisella haulla löysin suomentamatonta nuorten fantasiaa tai scifiä ainakin noin 30 eri kirjailijalta! Aihepiirejä näytti löytyvän keijuista ja enkeleistä ihmissusiin ja vampyyreihin, sekä mm. dystopiaa, kloonausta ja aikamatkustusta. Toinen lähteeni englanninkielisille romaaneille tulee olemaan sähköiset kirjat, joihin olen vastikään tutustunut Kindle-lukulaitteen ansiosta. (Kindlestäkin lisää myöhemmin... :)

Tämä linkki vie suoraan sivulle, johon tulen kokoamaan listaa löytämistäni englanninkielisistä kirjoista, joita ei ole suomennettu. Listan kirjat ovat siis pääasiassa nuorille suunnattua fantasiaa ja scifiä. Tarkoitukseni on lukea listan kirjoja vähitellen läpi ja tehdä lukemistani myös arviot tänne blogiin. Toivottavasti listasta on hyötyä ja iloa jollekin muullekin lukijalle, joka etsii spefi-lukemista englanniksi!

Jos sinulla on mielessäsi jokin kirja/sarja lisättäväksi listalle, kuulisin siitä mielelläni! :)